Painokangassuunnittelu ja tietokone

Elise Donnerin impulssi kokeilla tietokonetta paino kangassuunnittelussa sai alkunsa hänen opettajansa, professori Kirsti Rantasen ideasta. Kouluun oli tullut tieto, että VTT:ssä oli valmistunut (Lujuustekniikka Oy:n toimesta) tietokoneohjelma painokangassuunnittelua varten. Näin tarjoutui mahdollisuus korkeakoulun puitteissa tutkia tämän ohjelman soveltuvuutta ja merkitystä luovaan taiteelliseen suunnitteluun.

Tutkimuksesta käy ilmi, että mallisuunnittelua voidaan monelta osin rationalisoida sen mekaanisella puolella. Tietokonetyöskentely poistaa suunnittelijalta tiettyjä rutiinitehtäviä. Värierottelut ja kalvot saadaan helposti ja nopeasti, kalvot ovat lisäksi heti valotuskelpoisia. Kalvojen laatua voidaan vielä lisätä huomattavasti, koneen jälki, kun on hyvin tarkka.

Luovan suunnittelun kannalta mielenkiintoisia tutkimustuloksia on useita. Suunnittelija voi monitorissa muuttaa helposti alkuperäistä työsuunnitelmaansa. Hän voi pienentää, suurentaa, monistaa aihetta tai peilata sitä eri tavoin. Hän voi myös piirtää digitaalikynän avulla koneeseen suoraan omia ideoitaan vapaamuotoisesti. Tulostusvaiheessa voidaan vielä kuviota muuntaa esim. painottamalla piirtimessä olevaa tussia eri tavoin. Tässä vaiheessa voidaan myös saada raidoituksiin helposti erilaisia rytmejä.

Kuvaruudun kanssa työskenneltäessä voidaan kokeilla nopeasti eri väritysvaihtoehtoja. Kone antaa tarvittaessa myös nk. lämpö kopiot.

Koneessa on eräitä rajoituksia suunnittelulle.

Ohjelmassa on tietty muisti, pistelukumäärä, joka rajoittaa esim. kaarevien ja suurien pintojen käyttöä., Raporttia voidaan tarvittaessa kuitenkin osittaa, jolloin voidaan aikaansaada suurempiakin kokonaisuuksia. Nyt po. tutkimuksessa kuvioiden luonne oli lähinnä geometrinen. Niiden käyttöalue tutkijan mukaan on sisustuskankaissa.

Tutkimuksen tarkastajat professori Ben Malmström ja tekstiilitaiteilija, graafikko Juhani Konttinen ovat antaneet erittäin hyvät arvosanat työstä. Donner on "testannut" ohjelmaa ansiokkaasti ja myös parantanut sitä. Uuden suunnittelumenetelmän avulla on saatu aikaan teknisesti kypsiä ja valmiita kuoseja (yht. n. 30). Tulokset antavat erinomaisia viitteitä siihen, miten tietokonedesignia voidaan tulevaisuudessa kehittää. Miten tätä tutkimusta voidaan teollisuudessa hyödyntää, on vielä avoin.

 

Neulesuunnittelijan uusi rooli

 

Liisa Poutasen tutkimuksen taustalla on nähtävissä neuleteollisuutemme laitteiston uusiutumistrendit. Tämä kehitys on havaittu antavan myös uusia haasteita alan tuotesuunnittelulle. Tämä haaste on nyt otettu rohkeasti vastaan Taideteollisessa korkeakoulussa. Ensimmäistä kertaa on suunnittelija perehtynyt elektronisesti ohjattujen neulekoneiden edellyttämään tietokoneavusteiseen mallinvalmistusjärjestelmään.

Tutkimusmenetelmä on ollut hyvin empiirinen. Se tehtiin Stollin VDU -laitteistolla ja -ohjelmalla. Tämä siksi, että ao. tyyppi on Suomessa eniten käytetty.

Tutkimuksen tekijän mukaan tulokset ovat hyvin hedelmällisiä niin suunnittelijalle kuin myös yritykselle. Suunnittelija voi työskennellä edellisen tapauksen tavoin suoraan kuvaruudun kanssa, jolloin hän näkee yhtaikaa yli 500 X 500 suuruisen silmukka-alueen. Kuvaruudussa voidaan muuttaa helposti alkuperäistä suunnitelmaa, ja voidaan verrata epämääräisestäkin luonnoksesta valmistaa malli. Myös monimutkaisia malleja on suunnittelijan helppo toteuttaa koneen kanssa työskenneltäessä. Tämä helpottaa työntekoa varsinki paitapaino yrityksissä.

Liisa Poutanen pitää hyvin tärkeänä sitä, että kuvaruudun avulla suunnittelija oppii näkemään neuloksen luonteen. Hän voi kokeilla itse eri värivaihtoehtoja, vaikkapa yrityksen koko lankavaraston antamien mahdollisuuksien rajoissa. Mutta tutkijan mukaan tietokonetekniikkaan perehtyminen ei ole oikotie onneen. Tietokoneavusteisen mallinvalmistusprosessin tunteminen lisää alan hallitsemista suunnittelun alusta neuloksen valmistumiseen asti. Elektroniikka on tuonut neulekoneelle paljon uusia mahdollisuuksia ja suunnittelijalle uusia ulottuvuuksia. Ilman laitteiston ymmärtämistä suunnittelijan on hyvin vaikeata saada koneesta esiin sen eri mahdollisuuksia. Suunnittelija voi vaikuttaa myös omalla tietämisellään koneen tehokkaampaan käyttöön. Brodeeraus tehdään neulekoneella kokonaan.

Edellä olevien ohjelmien valmistaminen on teollisuudessa laitosmiesten ja neulemestarien tehtäviä eikä niiden ole katsottu kuuluvan suunnittelijan toimenkuvaan. Tutkimuksen tekijän mukaan kuitenkin perehtyminen tähän teknologiaan on lisännyt laitosmiesten ja neulemestarien työn arvostusta. Yhteisen kielen löytäminen suunnittelijan ja toteuttajien välillä saattaa antaa suuriakin säästöjä yritykselle.

Tämä käy ilmi myös ao. tutkimuksen tarkastajien lausunnoista. Näihin viitaten voidaan vielä lopuksi todeta, että hyvin ilmeisesti yhteiskuntamme nykyinen kehitys tulee edellyttämään tietoteknistä osaamista myös luovilta ja taiteellisilta suunnittelijoilta. Siinä mielessä nämä työt toivottavasti antavat suunnitteluprosessissa mukana oleville henkilöille rohkaisua perehtyä tietotekniikan salaisuuksiin syvällisesti.

 


 

Les mer i arkivet » Oktober 2017

Kategorier

Arkiv

Siste innlegg

Siste kommentarer

Lenker

hits